− Vaimoni on koululla töissä ja sieltä oppilaiden vanhempien kautta kantautui viestiä, että partiolippukunta tarvitsisi tulentekoiltaan apua, Arto Uusitalo kertoo. Uusitalo ei miettinyt kahdesti lähtemistä Vesilahden Valkohäntien avuksi.
Uusitalon oma eräilytausta ulottuu Vammalan yhteiskoulun Tyllit-luontokerhoon 1970-luvulle, jolloin koulujen luontokerhot kukoistivat. Siellä hän oppi luonnossa liikkumisen saloja ja lintujen tarkkailua.
− Nykyään on erilaista. Ei enää lähetetä nuoria viikonlopuksi metsään reppu ja kiikarit -periaatteella. Aikuisia tarvitaan tueksi, Uusitalo sanoo.
Hän on luvannut toisenkin kerran lähteä opastamaan nuoria partiolaisia keväiselle linturetkelle.
− Miksipä ei, siinä yhdistyy oma harrastus ja nuorten tukeminen.
Kuva: Rita Uusitalo
Pienenä tyttönä maaseudulla ei päässyt partioon. Jostain Pirkko Bergius, 69, kuitenkin sai nahkaisen kaunissolkisen partiovyön. Hän käytti sitä ahkerasti ja haaveili harrastuksesta. Hänen omatkaan lapsensa eivät päässeet partioon Vesilahdella, sillä toimintaa oltiin vasta käynnistelemässä toisella kylällä. Bergius on myöhemmin seurannut iloisesti Vesilahden Valkohäntien aktiivista toimintaa ja toivookin nyt, että lastenlapset lähtevät partiopolulle.
Bergius ei miettinyt kahdesti, kun pitkäaikainen työtoveri Inka Valtamo kutsui häntä iltapäivän mittaiseen Vesilahden Valkohäntien Vipinää Virkkuukoukkuihin -tapahtumaan lasten ja varhaisnuorten virkkausopettajaksi.
− Tunnelma oli innostunut, kaikki yrittivät parhaansa. Lapset olivat kiinnostuneita uusista led-valoilla varustetuista virkkuukoukuista, Bergius kertoo.
Kuva: Inka Valtamo
Pauli Korhoseen, 47, iski pieni partiokipinä jo ensimmäisellä reissulla.
− Lähdin lippukunnanjohtajan pyynnöstä avuksi tyttäreni lauman lupauksenantoretkelle vuonna 2001. Tajusin heti, että tämä on todella hauskaa!, Korhonen kertoo.
Pauli Korhonen vetää jo kolmatta laumaansa. Hän ei tiennyt partiosta etukäteen käytännöllisesti katsoen yhtään mitään. Nummen Samoojissa oli kuitenkin totuttu kutsumaan vanhempia ja muita aikuisia hetkeksi hommiin. Ilmapiiri oli satunnaisille auttajille myönteinen ja avoin.
Seuraavaksi Pauli suuntasi saman lauman yöretkelle. Kesällä hän jo johti leirilaumaa. Samalla leirillä hän istui juttelemassa lippukunnanjohtaja Ahti "Silli" Norjan kanssa partiolupauksen sisällöstä.
− Lupauksenanto tuolla leirillä oli tärkeä juttu elämässäni. Mopo karkasi täysin käsistä, Korhonen nauraa.
Nyt Korhonen vetää jo kolmatta laumaansa. Hän on toiminut useita vuosia Nummen Samoojien akelana ja useiden leirien johtajana tai muonittajana. Lisäksi www.nummensamoojat.partio.net –sivusto on hänen käsialaansa. Uudenmaan Piirin partiolaiset ovat saaneet nauttia hänen organisointikyvyistään talvi-pt-kisoissa ja sudenpentukisoissa. Partiojohtajakurssin Korhonen kävi 2003.
Tänä kesänä Pauli suoritti partiojohtajan jatkokurssin, jonka lopputyössä hän käsittelee aikuisten johtamista partiossa. Ensi kesän partiolaisten suurleirillä Kilkkeellä kyläkeittiömestari Korhonen suunnittelee kaikkien 22 kyläkeittiön rakenteen, varustuksen ja toiminnan. Kaikki tämä vain siksi, että hänet huomattiin pyytää kerran retkelle mukaan.
Korhonen liikkui lapsuudessa paljon perheen kanssa maastossa viettäen kokonaisia päiviä järven rannalla retkeillen. Lisäksi hän on aina nauttinut lasten kanssa tekemisestä.
− Tämä kaikki yhdistyy partiossa. En vain tiennyt aikaisemmin koko jutusta.
Kuva: Markus Solala
